Porojärveltä meloin ruununvuopioon saakka yöpymään matkalle sattui yksi rivakampi koskipätkä joka pitkästä aikaa hiukan herätteli. Pikaisesti katsoin, että joku pikku sivu-uomahan se siinä lähtee ja päätin kiskaista siitä alas noh se sitten olikin hivenen jämäkämpi ja aiheutti pientä pujottelua pouroverin välissä. Kuvat jäi kyseisestä kohtaa ottamatta, koska ei ollut hyviä kohtia pysähtyä tarpeeksi lähelle. Myös kaikki normaalit suoraan laskettavat lussut kosket jätin kuvaamatta vaikka olihan ne pitkiä pisin likimain toistakymmentä kilometriä.

Ylin kuvista on pirunportti, joka osoittautui nimeään huomattavasti löysemmäksi ainoastaan virta voimistuu ja mutkassa joen oikeaan laitaan muodostuu jonkinmoinen pourover stoppari, mutta vasemmassa laidassa selvä kieli mistä pääsee laskemaan.

Pirunportin jälkeen pian saavuinkin jo Munnikurkkiolle, jossa piti käydä tepastelemassa ja ihmettelemässä aavemaista hylättyä rajavartioasemaa samalla katoin pikaisesti linjat Munnikurkkioon joka vaatikin jo hieman tarkastelua jos ei halunnut turhaa carnagea, mutta ei linja silti turhan hankala ollut pari pakko onnistua liikettä laskulinjani sisälti ja suhkot helposti Munnikurkkio jäi taakse.

Munnikurkkion jälkeen alkoi koko reissun toiseksi ikävin suoritus mieletön SUVANTO yli 20km tuli läträttyä suvantoa hyvin lyhyiden ja pienten koskijaksojen välillä hieman piristäen matkaa tältä väliltä löytyi myös reissun ainut sammakko hieman ihmettelin miten näin pohjoisessa selviää kun ei ollut edes ötököitä.

Koko reissun suurin horisontti linja avutui eteen ja naama oli jälleen yhtä hymyä tätä olin tullut täältä hakemaan kaaoottista vettä putouksia pakosti onnistuvia linjan vaihdoksia eli edessä oli Iso-Kurkkio ensin ajattelin, että tämäkin on löysä pätkä, mutta oli erittäin maukas yläosan katoin pikaisesti rannalta josta alimmat kuvat. Ja tässä pätkässä riitti jo hieman kyytiä alempana tuli vielä lisää nannaa, mutta en millään saanu pysäytettyä kuvaamaan sen verran oli vauhtia menossa kun vedin ihan read and run pohjalla menemään niin pukkasi kyllä tilannetta eteen kun asennoiduin alkupätkän jälkeen ettei siellä varmaan enää mitään ole ja sit sieltä aukesi melkosta boulderi pujottelua yhtäkkiä täydes vauhdis eteen. Oli kyllä ehdottomasti koko reissun paras pätkä ja kruunasi loppupätkän melonnan.

Loppu olikin sitten ikävä 15km suvanto autolle. Tämän pätkän ruununvuopiosta autolle noin 80 -100km vesitse meloin yhteen menoon eli lähdin ruununvuopiosta(=poroeno kääntyy laskemaan etelään) noin klo 11:00 ja olin perillä autolla Markkinan kylässä 03:30 aamuyöllä. Tähän astisen elämäni varmasti yksi rankimmista yhteenputkeen melotuista pätkistä. Muutenkin koko reissu meni melko joutuisasti eli koko Valtijoki - poroeno - lätäseno - markkina välillä yövyin vain kertaalleen. Ja koko reissun aikana kahdesti kun patikointi osuuden lopussa oli pakko laittaa telttaa pystyyn pienen myrskyn noustessa päälle.

Viimeisenä vielä kuva parin tunnin yö unien ja kaupassa käynnin jälkeen ansaittu kipparin piippu huulien välis matkalla takaisin Guolasjärvelle shuttlemoperia hakemaan. heh